"Talirauhasten sarveistapit eli keratosis pilaris tarkoittaa pieniä sarveistappeja talirauhasten tiehyiden suulla."
Kyse on suhteellisen yleisestä vaivasta, jolle moni "sairastava" ei edes tiedä nimeä. Itse törmäsin tähän nimeen eräässä blogissa viime yönä ja PAM! homma läsähti suoraan kasvoille. Vaiva, josta olen kärsinyt teini-iästä asti, sai yhtäkkiä nimen.
"Keratosis pilarista on useimmin olkavarsien ulkosivuissa. Seuraavaksi yleisin se on reisissä, sitten pakaroissa. Iho alkaa karheutua joka toisella keratosis pilaris -potilaalla ensimmäisellä vuosikymmenellä, kolmasosalla toisella vuosikymmenellä, lopuilla vasta kolmannella vuosikymmenellä. Iho muuttuu punakirjavaksi ja riivinrautamaiseksi. Kutinaa ei ole. Joskus talirauhaset tulehtuvat ja sarveistapit muuttuvat pieniksi märkäpäiksi. Oireet lieventyvät kesäaikaan. Varhain alkaneessa keratosis pilariksessa ihon karheus alkaa vähentyä murrosiän jälkeen ja muutokset saattavat hävitä keski-iän loppuun mennessä."
 |
| Kuva: Duodecim Terveyskirjasto |
Itse olen teini-iästä asti kärsinyt tästä nimenomaan olkavarsien ulkosivuissa. Jotkut ovat joskus kysyneetkin, että mikä ihottuma mulla on käsissä. Tosi kiva kesäsin esimerkiksi pitää lyhythihaisia paitoja, kun käsivarret ovat kaiken kirjavat. Muutama vuosi sitten ihotautilääkäri sanoi, ettei asialle voi tehdä mitään, sillä kyse on ihotyypistä. Joten "Accept and get over it!", ihanaa!
Muutaman vuoden aikana "ihotyyppi" on alkanut levitä ja nykyään sitä on reisissä (aina ollut hieman) ja nyt myös säärissä. Oon yrittänyt rasvailla ihoa parhaani mukaan, mutta usein sekin jää tekemättä, kun mitään edistystä ei tapahdu. Vähiten iho punoittaa juuri herättyäni ja eniten suihkun jälkeen. Viime aikoina olen yrittänyt säntillisemmin kosteuttaa sääriäni. Lähdin testaamaan apteekista saatavaa Ceridal-öljyä sääriin, ihan testatakseni onko siitä apua.
Luulen, että öljystä on ollut hieman apua. Ainakin punoitusta tuntuisi olevan vähemmän kuin ennen. Nyt kuitenkin viime yönä googletin keratosis pilarista oikein antaumuksella ja kirjasin ylös erilaisia vinkkejä, millä muut samasta vaivasta ovat yrittäneet helpottaa tilannettaan. Niinpä tilasin itselleni kokeeksi ACOn Calmuril-emulsiovoiteen (apteekkituotteet.fi). Sillä lähden testailemaan sitten seuraavaksi.
"Calmurilia käytetään ihon sarveiskerroksen liiallisen paksuuntumisen hoitoon (iktyoosi ja hyperkeratoosi). Calmurilin korkea karbamidipitoisuus tehostaa ihon kesimistä, eli sillä on keratolyyttinen vaikutus."
Lieneeköhän kasvoihini tämän vuoden aikana tulleet näpyt myös tuota samaa vaivaa... jotenkin kyllä koen oireiden täsmäävän:
"Keratosis pilarista voi olla myös poskissa punoittavassa ihossa korvien edessä ja joskus kulmakaarissa."
Tuosta hoidosta tosiaan vielä sen verran, että keratosis pilarikseen ei parannusta ole. Kyseessä tosiaankin on ihotyyppi, joka on vielä perinnöllinen. Vaivaa voi yrittää helpottaa erilaisilla keinoilla, niistä kaikkein käytetyin on ihon rasvaaminen ureaa sisältävillä voiteilla. Urea eli toiselta nimeltään karbamid pehmentää sarveistappeja ja ohentaa orvaskettä. Vaikutus tosin ei ole pysyvä, rasvausta saa siis usein jatkaa ikuisuuksiin... tai siihen asti kun/jos keratosis pilaris häviää. Vanhuksilla sitä kun ei juurikaan tavata... vanhuutta odotellessa?! ;) Hoitona voidaan käyttää myös laseria, mutta sitä hoitomenetelmää en itse ole vielä ehtinyt tutkailemaan. Oletettavasti aika kallis paukku, varsinkin, jos hoidettava ihoalue on suuri kuten minulla.
Keratosis pilaris ei siis ole mikään varsinainen sairaus vaan pikemminkin ihotyyppi, aivan kuten ihotautilääkärikin minulle totesi. Kyse ei siis ole mistään vaarallisesta, mutta taatusti hyvin hankalasta vaivasta noin henkiseltä kantilta katsottuna. Moni häpeää riemunkirjavia käsivarsiaan, reisiään, pakaroitaan. Jotkut pahimmillaan välttävät julkisia paikkoja häpeissään ja minäkin olen ihoani hävennyt jo vuosikausia. Nyt vielä enemmän, kun vaiva on laajentunut muuallekin kuin käsivarsiin. Itse en ole suostunut alistumaan vielä vaan olen päättäväisesti kävellyt kesällä sääret paljaana ja yrittänyt olla ajattelematta asiaa.
Tajusin tosiaan viime yönä, että todella moni kärsii keratosis pilariksesta vaikka siitä ei puhuta. Yllättävää myöskin, miten moni ei oikeasti tiedä mistä on kyse, kun käsivarret näyttävät kirjavilta ja tulehtuneilta karvatupeistaan. Nyt vaan googlettamaan ja kokeilemaan apinan raivolla erilaisia hoitokeinoja.
Tsemppiä ihan jokaiselle, joka tästä kärsii ja peukut pystyyn, että löytyy jokin keino, millä punaisuutta ja näppyjen määrää voisi edes vähentää. <3
Kiitos tästä postauksesta !!
VastaaPoistaOlen vuosia miettinyt mikä hitto miun jaloissa on, ja nyt kun luin tämän ja tutkin nettiä vähän enemmänkin niin nyt vaikuttaa siltä että itselläkin olisi tätä :o
Oi ole hyvä! Olen niin onnellinen jokaisen puolesta, joka tätä kautta saa apua tai EDES nimen ongelmalleen. Tsemppiä! <3
PoistaJoo, mullakin on tuo ollut jo kauan aikaa, mutta enpä ole jaksanut sitä erityisemmin hoidella. Ureaa sisältäviä voiteita olen joskus toki käyttänyt, mutta en säännöllisesti. Onhan se inhan näköistä ja mulla kun on noita tatuointeja useampi olkavarsissa niin ihmisten katseet väkisinkin menevät sinne.
VastaaPoistaMua harmitti ja nolotti aikoinaan jo mun käsivarret, mutta nyt nolottaa enemmän, kun se on levinnyt muuallekin. Huokaus!
PoistaNiin ja kiitos vinkistä, tuota Calmurilia aion ehdottomasti kokeilla!
VastaaPoistaOle hyvä! Oon iloinen, jos muut saa tästä itselleen apua ja vinkkejä. Tiedän itse, miten kurjaa tällaisen ihotyypin omistaminen on.
PoistaSelvispä sitten mikä miehen käsivarsissa on, kiitos! Sanoi itsekin, että pienenä jo tutkittu mutta ei ikinä saatu selville mitä se on. On tosi selvästi havaittavissa, melko punaiset. Pojalla kolme vuotta huomasin samaa vasta alkavana, eli on perinnöllistä. Miehen mukaan isällänsä on myös. Hyvä postaus! :)
VastaaPoistaMä toivoinkin, että mahdollisimman moni tuosta ihovaivasta kärsivä löytäisi tämän jutun ja mahdollisesti saisi ongelmalleen vihdoin nimen tai lievitystä. Tsemppiä teille oireiden lievityksessä ja toivotaan, että oireet häviäisivät kokonaan!
PoistaOnkohan minullakin tuollainen ihotyyppi, en ole varma. Minulla on ajan kanssa ilmestynyt punaisia pieniä pisteitä olkavarsiin ja olen miettinyt, olenko jollekin allerginen. Iho on muuten terve, kimmoisa ja normaali, mutta nuo punaiset pisteet ovat ihmetyttäneet. Voisikohan se olla tätä ihotyyppiä... Pitänee ottaa selvää. Kiitos kuitenkin tästä postauksesta, sillä siinä oli paljon tietoa ja varmasti auttoi monia.
VastaaPoistaVoi olla, että on sama juttu alkavana tai sitten se on jotain muuta. Kannattaa seurailla ja rasvailla, jos vaikka kuivuutta vain.
PoistaKas :) meille on tullut ahaa-elämys samoihin aikoihin, minäkin löysin 'taudilleni' nimen viikko sitten. Teini-iästä lähtien olen kärsinyt näppyisistä tai lähinnä kirjavista sääristä, ja nyt se vaiva sai nimen. Oli tavallaan helpotus, ettei ihon hoidossani tai elämäntavoissani ole ollut mitään vika, mikä on käynyt mielessä.. perusvoiteet eivät tosiaan tähän vaivaan ole auttaneet, aion nyt kokeilla jalkavoidetta, jossa siis pehmentävää karbamidiä. Niin kade olen tasaisen ihonvärin omaaville, mikä siis valtaväestölle on itsestäänselvyys.
VastaaPoistaLieneekö sama paikka, mistä diagnoosit bongattiin... kun kerran jalkavoidetta meinasit kokeilla. ;) Kerrohan sitten, auttaako se! Ja KYLLÄ, tiedän sen kateuden tunteen tasaisesta ihonväristä. Ei sitä voi käsittää kukaan muu kuin sellainen, jolla sitä ei ole.
PoistaKomppan anoa yllä, sama vaiva ja samoihin aikoihin bongattu ja itse diagnosoitu! :D
VastaaPoistaTämä on muuten TODELLA yleinen vaiva katsokaapa nyt t-paitakelien tullessa ympärillenne, erityisesti naisten käsivarsissa monella on punoitusta ja pientä näppylää!
Minäkin kärsinyt tästä jo muistaaksenni murrosiästä lähtien, mutta koska se on suhteellisen rauhallinen, en ole asialla useinkaan päätäni vaivannut. Viime aikoina näppylät tuntuvat pahentuneet, ja se on hiljalleen levinnyt myös reisistä alas pohkeisiin ja sääriin, joskin paljon lievempänä. Joskus käsivarsissakin vähän punoittaa, mutta tällä hetkellä ei onneksi lainkaan.
Asia nousi nyt tapetille, kun lähdettiin Budapestiin reissuun ja siellä oli reilut +30 astetta lämmintä -> bikinit päällä ulkouimaloihin polskimaan, ja tietenkin siinä sitten tuli katseltua reisiään... yääh.
Calmurilin ostin kanssa eilen, ja toinen, mikä monella auttaa on aurinko! Pienet määrät UV-säteilyä parantaa lähes poikkeuksetta monia iho-ongelmia! :) Täytyy bloggailla itsekin tuloksista, kunhan olen hetken aikaa kuuria käyttänyt...
Kiva kuulla, etten ole ongelman kanssa yksin. Siis ei toki kiva kellekään, joka tästä kärsii. Mulla ei ainakaan käsissä ole koskaan kesäisin helpottanut. Tuntuu, että ennemminkin punoitus kasvaa. Olen Calmurilia nyt käyttänyt tovin ja aloitin hoitkokeilun kasvoistani. Poskien reunat korvien edestä ja otsa ovat pahana. Olen joka toinen ilta ihan pikkuisen ja kevyesti kuorinut kasvoja, jotta Calmuril imeytyisi paremmin. Aika tahmeaa jälkeä jättää tuo voide. No, pienempi paha jos ajan kanssa alkaa auttaa. Vielä ei siis ole riemunkiljahduksia täällä kuulunut. Jatketaan ja koitetaan pitää toivo korkealla!
VastaaPoistaItselläni on auttanut se, että kahdesta kolmeen kertaan viikossa pesen karhealla pesusienellä ja suihkusaippualla ihon kauttaaltaan sillä sienellä kuorien ja laitan sitten oliiviöljyä/vartalorasvaa runsaasti. Ja juon iltaisin ainakin puoli litraa vettä. Ongelmallisimmille aluieille olen käyttänyt Freemanin ananas-entsyymikuorintavoidetta (se on tarkoitettu kasvoille, mutta on tosi riittoisaa ja edullista ja toimivaa) kerta viikkoon kuorinnan jälkeen.
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Kuorinta on varmaan aika tehokas apu, itse olen hyvin kevyesti kuivaharjannut otsaa ja poskia ja sitten levittänyt tuota Calmuril-voidetta. Otsa on hiukan paremmassa kunnossa jo, mutta matka on vielä pitkä. :)
PoistaMulla on myös ollut niin kauan kuin muostan keratosis pilarista olkavarsissa, joskin niin lievänä etten sitä ollut edes ajatellut. Raskauden jälkeen se räjähti ihan kammottavaksi ja levisi pakaroihin sekä reisien ulkosyrjille. Kävin ihotautilääkärilläkin joka diagnoosin antoi ja käski elää tämän vain kosmeettisen haitan kanssa. Itkuhan siinä pääsi. Aloin ottamaan asiasta selvää ja kokeilin mm. Calmurilia, ei apua. Jatkoin selvittelyä ja törmäsin oil pullingiin, kokeilin ja edistystä tapahtui. Koin sen hankalaksi ja mietin öljyn imeytymisellä elimistöön olevan tekemistä asian kanssa. Selvittely jatkui. Lisäsin ruokavalioon kalaöljyn ja huima parannus tapahtui. Jatkoin ja lisäsin 1rkl kookosöljyä ja 1rkl oliiviöljyä päivittäiseen ruokavalioon. Nyt 6kk tämän kaiken aloittamisesta iho on yli 90% lähempänä tervettä. Vain vähän punoitusta jäljellä ja näpyt poissa. Nyt on siis aika huomaamaton (mulla oli tosi paha), eli varmaan sellainen kuin ennen kuin edes olin ajatellut, että ihossa olisi jotain "vikaa". Terveellisten öljyjen lisäämisen lisäksi olen kuorinut kevyesti ihoa loofasienellä käyttäen Lactasydiä pesunesteenä. Kosteusvoiteena käytän Minidermiä (repseptivoide mun atopiaan taipuvan ihon takia) ja se on ollut ihan huippua. Sivuoireena hyvien rasvojen käytöstä laihduin 22kg 6kk aikana vaikka en siis tehnyt muita muutoksia kuin lisäsin hyvät rasvat ja vähensin vaalean mössöleivän syöntiä. Toivottavasti tästä oli jollekin apua.
VastaaPoistaEdellinen anonyymi täydentää...
VastaaPoistaTuosta painonpudotuksesta selvennykseksi, että painosta 12kg oli raskauskiloja ja loput 10 raskautta edeltäneiden vuosien aikana kertyneitä kiloja. Uskon painon pudonneen pikkuhiljaa omaan ihannepainooni ja ihon parantuneen kun kroppa on päässyt tasapainoon. Olen siis ihminen joka ei ole koskaan ollut vähääkään kiinnostunut ruokavaliosta, mutta iho-ongelman myötä ajauduin ruokavalion merkityksen äärelle. Sittemmin olen perehtynyt enemmänkin ravinnon merkitykseen ja viimeaikoina tehnyt pieniä muutoksia sen suhteen. Paljon hyvää tietoa Keratosis pilariksesta olen löytänyt keratosispilaris.org foorumilta. Siellä moni on kertonut saaneensa avun mm. oil pullingista, hyvien rasvojen lisäämisestä ruokavalioon, ihon kuorinnasta ja ruoka-aine yliherkkyyksien (huom! ei tarkoita allergioita) eliminoimisesta mm. vegatestin avulla (Suomessa vastaava taitaa olla Asyra-mittaus). Tässä nyt oli jotain jos joku toinen on yhtä epätoivoinen ja masentunut tämän vaivan kanssa kuin itse olin vielä viime kesänä. Ja malttia hoitoon. Itselläni ainakin edistystä näkyi joka kolmas viikko ja kolmen kuukauden välein huomattava muutos. Eli muutosta ei tule yhdessä yössä eikä ihan viikossakaan.
Todella paljon kiitoksia, että jaoit oman kokemukseksi. Blogiini tullaan jonkin verran sen myötä, kun ihmiset etsivät tietoa keratosis pilariksesta, joten toivon mukaan joku saa kokemuksestasi apua. Itselleni jäi heti mieleen pyörimään tuo kalaöljy, sitä voisi kokeilla. Kookosöljyäkin minulla on, ehkäpä sitä voisi lusikoida suuhunsa hieman päivittäin. Täytyy myös tutustua tuohon Oil Pullingiin ja keratosispilaris.org -sivustoon. :)
Poista